Itsekirjoittelemiani runon tapaisia, ei kannata luulla, että olisivat mitenkään loppuun vietyjä ajatuksia. Ne ovat lähinnä yksinäisten iltojen synnyttämiä rääpäleitä, jotka unohtuvat lopulta vihkon sivuille kuolemaan. Kirjoittaminen on minulle tapa purkaa suurimmat tunteet pois ja saada paha mieli laantumaan.

Alla olevat runot on kirjoitettu vuoden 2006 syksyn ja talven aikana. Uusimmat ylhäällä.

Jos..

Jos tämä on nyt sitä mitä olen pitkään odottanut,
olen rakastunut.

Jos tämä loppuu ennen kuin on kunnolla alkanutkaan,
olen rakastunut.

Jos lopussa on pelkästään kyyneleitä ja yksinäisiä öitä,
olen pulassa.

--

Jos huomenna..

Jos huomenna en saisikaan
koskettaa pehmeitä huuliasi,
voisin yhtä hyvin kuolla jo tänään.

Jos huomenna vihaat minua,
voisin jo tänään kadota elämästäsi.

Jos huomenna saan yhä
suudella pehmeitä huuliasi,
haluan elää huomisen yhä uudestaan ja uudestaan.

--

Antaisitko anteeksi?

Antaisitko anteeksi ne väärät sanat,
teot, eleet, jotka sinua loukkasivat?

Antaisitko anteeksi ne hetket,
jolloin en tehnyt mitä odotit?

Antaisitko anteeksi ne illat,
jotka ikävöin sinua?

--

Valo

Olet minulle mysteeri, jonka tahdon selvittää.
Olet minulle salaisuus, jonka tahdon pitää itselläni.
Olet minulle rakkaus, josta tahdon oppia lisää.
Olet minulle valo, jota en tahdo kadottaa elämästäni.

--

Jos pitäisi sanoa hyvästit,
haluaisin nähdä hymysi viimeisen kerran
haluaisin tuntea kosketuksesi vielä kerran
haluaisin kuulla ääntäsi vielä hetken
haluaisin pysyä muistoissasi ikuisesti

--

Katoaisin

Et antanut elää,
et kuolla.

Et rakastanut,
et vihannut.

Et auttanut,
et jättänyt.

Katsoit säälivästi,
odotit.

Odotit, että antaisin periksi.
Rakastuisin.
Kuolisin.
Katoaisin.

--

Kuolema

En tunne armoa,
en enää.

En rakasta ketään,
en enää.

En tunne kipua,
en enää.

Aion kuolla,
vielä tänään.

--

Sinä

Aikeesi ovat julmat,
tahdot rakkautta.

Rakastat aina väärää,
vihaat oikeaa.

Avaa silmäsi,
näe ja rakastu.

Kuole ja katoa.

--

Unohdettu

Halusin olla jotakin muuta,
halusin olla rakastettu,
kaivattu ja vihattu.

Mitä tahansa muuta kuin
unohdettu.

--

Rakkauden sokeus

Miksen voinut syntyä vahvaksi ja
itsenäiseksi?

Miksi minusta tuli yksinäinen,
heikko ja selkärangaton otus?

Senkö takia, että onnistuin aina
rakastumaan väärään henkilöön?

Eikö rakkaus olekaan sokea?

Onko se vain vanha tapa,
jonka mukaan täytyy yrittää elää?