Viime yönä menikin sitten ihan hyvin. Joskus kymmenen jälkeen vaivuttiin sänkyyn, sitten siinä tuli pyöriskeltyä ja tutkittua toisen kroppaa jonnekin aamuyön tunneille asti. Että voi muuten kielen kanssa olla hankalaa. Miten ihmeessä ihmiset oikein kielareita tekee? Kun on kaksi melkoisen ujoa (tuollaisissa asioissa siis, aloitteen tekemisessä yms.) on tuollaisen opetteleminen hankalaa. Tuntuu että on kamalan huono suutelija ja muutenkin hirmuisen epävarma sängyssä, kun ei ole aiempaa kokemusta, mutta ei suurta surua varmaan tuota tämä, koska kummallakaan sitä ei ole. Toisen kroppa alkaa kuitenkin tulla jo tutuksi, ihan privaateimmat osat on vielä tutkimatta, mutta eiköhän sinne joskus ehkä päästä, paitsi jos kumpaakin, tai jompaa kumpaa, alkaa pelottamaan tämä suhteen tulevaisuuttomuus. Itse ainakin toivon, että voisin jonakin pävänä sanoa että ollaan jonkinlainen pari.

Ärsyttää vaan kun on koko ajan hirmuinen himo toisen huuliin ja kroppaan. Sitten kun yhden kerran uskaltaa tehdä aloitteen niin kolmas persoona kämpässä ottaa ja lähtee liikuskelemaan. Siihen keskeytyivät tämän päivän kielariharjoitukset, jotka ei päässeet kunnolla edes alkuun. Vituttaa.

 Ensi yö on yksinäinen, tuntuu että kaveri alkaa kyllästyä tai ainakin haluaa välillä omaa tilaa, varsinkin kun on flunssaa ilmassa. Kun vaan ei tartteisi ensi viikolla olla niitä muutamaa yötä kokonaan yksin. Joululomalla on kuitenkin sitten yöt kaukana toisesta. Onneksi pitää tulla jo ennen uutta vuotta takaisin ja saadaan olla sitten kaksistaan juhlistamassa tulevaa vuotta. Toivottavasti saisi jotain pientä juomista ja jotain raketteja tms.