Kannikka 
"Korppu"

Oikea nimi: oikeasti, en kerro sitä vaikka kuinka joku pyytäisi, jos joku tunnistaa niin pitäkööt omana tietonaan.
Ikä: alle 18v.
Asun: Suomessa, asunnossa on kolme huonetta ja keittiö.
Paheet: makeat asiat kuten karkit ja limut, kai on paljon muutakin, mutten jaksa miettiä/paljastaa mitä.
Koulutus: peruskoulu, toista vuotta ammattikoulussa.
Luen: kauhua, fantasiaa, vähän kaikkea muutakin, mangaa.
Katson: elokuvia (Tim Burton on jumala!), animea (Full Metal Alchemist, Death Note, Gravitation yms.), Simpsoneita ja harvoin jotain muuta. TV:tä katson lähes päivittäin, paria sarjaa tulee seurattua.
Juon: yritän juoda enimmäkseen vettä, mutta sokerilitkut on aiheuttaneet pientä riippuvaisuutta.
Syön: vähän kaikkea mitä itse jaksaa milloinkin tehdä. helpot opiskelijaruuat on yleisiä.
Ystävät: varmasti olisin pulassa ilman harvoja, mutta rakkaita ystäviäni.
Poika-/tyttöystävä: ei ole, toivoisin että olisi.

Luonne: Paha sanoa, tunnen olevani pikkasen tällainen epäröivä ja liiankin paljon toisten ihmisten mielipiteitä mukaileva ihminen. Liian kiltiksi ovat haukkuneet, ala-asteella kehottivat opettelemaan kyynerpäätaktiikkaa. En tunne tarvetta olla kovinkaan määräilevä, olen se joka katsoo vierestä ja se joka jää aina viimeiseksi, tai sitten kokonaan huomiotta. Saatan loukkaantua helposti pienistäkin tylyistä kommenteista, olen pitkävihainen, mutta pohdin asioita lähinnä itsekseni enkä välttämättä koskaan paljasta olevani vihainen. Jos joku suututtaa kunnolla niin sitten siitä yleensä kuulee kaikki lähellä olevat ihmiset. Huonolle tuulelle sattuessani saatan pitää mykkäkoulua koko päivän tai rähjätä kaikille kaikesta, hyvällä tuulella ollessani saatan olla hiljaa itsekseni ja hymyillä kaikelle, tai sitten en pysy ollenkaan hiljaisena.
Mietin pitkään sanomisiani, joskus saatan lausua jotakin ajattelematta ja katua sitä monta päivää. Takerrun helposti menneeseen ja jään polkemaan paikoilleni, joskus on vaan niin hankalaa päästää menneestä irti ja siirtyä eteenpäin. Saatan joskus tunti kaupalla puhua kavereiden kanssa menneistä asioista tai sitten joskus vatvoa sitä mitä toivon tulevaisuudelta.

Toivon..

..saavani joskus rohkeutta tarpeeksi sanoakseni ystävälleni miten paljon hän minulle merkitsee.
..että jaksaisin kesän ja syksyn yksinäisyyden ylitse.